lauantai 3. huhtikuuta 2010

Sukellus Nha Trangiin

tsiikaa nyt myos kuvat Dalatista ja huijareista!

Tormasimme sattumalta Nha Trangissa Stephanin kanssa, kun han oli menossa buukkaamaan sukelluskurssia ja han sai houkuteltua minutkin mukaansa. Buukatessamme sukellustamme, suomalaisen nakoinen tytto viiletti takahuoneesta katsomaan minka nakoisia sukeltajia sita olisi seuraavana paivana tulossa. Hetken paasta jo turistiinkin tayttaa hakaa Lauran kanssa. Oli aika hulvatonta kuunnella jo 5 vuotta ulkomailla asuneen ja pelkastaan englantia paivittain puhuvan takeltelevaa suomea.


Lahdettiin sukeltamaan seitsemalta aamulla. Meista kolmesta oppilaasta oli huolehtimassa ainakin kymmenen kouluttajaa. Laura ja hanen saksalainen kaverinsa Stephan ottivat minut opastaakseen, pukivat ja laittoivat kaikki tarvittavat releet niskaani, minun viela haukotellessa ja pyyhkiessa unihiekkoja silmistani. Ekalla sukelluksella tehtiin kaikenmoisia harjoituksia, otettiin regulaattori suusta ja laitettiin takaisin, maski taytettiin vedella ja tyhjattiin nenasta ulos puhaltamalla. Kaikkea siistia. Sitten vain sukelleltiin valilla ja hiukan se oli siistia. Kaikki tapahtuu veden alla kuin hidastetussa filmissa. On niin rauhallista ja jotenkin kummallisen hiljaista, vaikka jotkun aanet tuntuvatkin kuuluvan ihan korvan juuresta.



Sukellusten jalkeen kaytiin syomassa ja samalla paatin suorittaa kaksipaivaisen Open Water Diver-kurssin, jolloin voin sukellella miten lystaan. Seuraavana paivana tutustuttiin lisaa laitteisiin, tehtiin hieman vaativampia harjoituksia, kuten tasapainoilua pohjassa ynna muuta. Sukelleltiin myos jonkun luolan lapi ja minakin pyyhalsin myrkyllisen Skorpionikalan vieresta.



Paivan paatyttya istuimme sukellustoimiston ulkopuolella kun Ben kaarsi mopolla eteemme. Han oli juuri saapunut kaupunkiin ja aikoi Couchsurffata huoneessamme, jossa mekin saimme ilmaiseksi asua sukellusten lomassa. Vieteimme mukavat pari paivaa sukelluspaivien jalkeen ja samalla yritin miettia mita tekisin seuraavaksi, jatkaisinko matkaa vai jaisinko sukeltamaan hieman pidemmaksi aikaa. Kaipasin hieman vaihtelua jatkuvalle reissaamiselle ja tuntui etta olisi kiva asettua hetkeksi aloilleen ja tehda jotain jarkevaa siina sivussa. Hyvastelin iltasella pojat ja naureskelimme missa mahdamme seuraavan kerran tormata, sitten menin kirjautumaan DiveMaster-kurssille ja ostin polkupyoran.



Aamulla Advanced-kurssini alkoi ja saman tien sukelluksiin paastyani korvaani alkoi sarkea tasatessani paineita. Pikku kivuista huolimatta sukeltelimme puolisen tuntia ja veneeseen paastyani ajattelin, etta ennen kuin sukellan seuraavan kerran, minun olisi parempi kayda laakarilla. Iltapaivalla laakari totesi korvassani tulehduksen ja maarasi viisi paivaa lepoa ja antibioottikuurin. Kiemurtelin kurssin keskeyttamisen ja jatkamisen kanssa ja ajattelin kuitenkin odotella ja katsoa jos korva olisi sukelluskunnossa viiden paivan jalkeen. Tuon viiden paivan ajan puuhailin arkisia asioita esim. polkupyorani muuttui upeaksi katseenkaantajaksi, opiskelin sukelluksen teoriaa, tutustuin ihmisiin ja harhailin kaupungin kulmilla.



Koitti aika kayda laakarilla jalleen. Polkupyorani oli ilmeisesti yolla pollitty, joten taksi vei minut laakarille toteamaan, etta tulehdus ei ole viela parantunut. Sain mukaani nipun laakkeita seka toisenkin kipean korvan, laakarin sita ei-niin-kauhean hellavaraisesti tahysteltya. En halunnut kuitenkaan heti lahtea kaupungista pois, koska olin tutustunut aika moneen mukavaan tyyppin, jotka aikoivat viela pari paivaa hengailla Nha Trangissa. Antibioottikuuri ei enaa siina vaiheessa ollut esteena kaljan juonnille, uiminenkin oli jalleen kivaa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti